joku päivä toukokuussa

En tiedä millä viikolla menen. En tiedä mikä päivä on. En tiedä mistään mitään! Äää!! Pitää saada auto, isompi. Hitto! Muutan ulkomaille suurkaupunkiin, jonnekin missä ei tarvita autoa eikä talvivaatteita. Töissä on yksi vuoden kiireisimmistä kuukausista ja mulla menee hermot (jos joku ei jo sitä huomannut). Äksyilin töissä ja pyysin anteeksi äksyilyäni. Tarvitsen hitusen enemmän järjestystä elämään niin eiköhän tämä taas tästä...

Maanantaina olin kuuntelemassa fysioterapeutin luentoa raskausajan liikunnasta tms. Opin SI-vyöstä, ryhdistä, selkäkivusta, lantionpohjan lihaksista ja siitä, että päiväunet on hyvät ja suositeltavatkin (jes!). Eilen yöllä maha oli tiellä ja kipristeli. Olin juossut (ihan sanan varsinaisessa merkityksessä) työpäivän aikana rappusia ylös ja alas koska kiire painaa. Tänään päätin heti aamusta etten uusi eilistä. Koska en tässä vaiheessa vielä halua synnyttää maailmaan liian pientä ihmistä.

Maha pömppää esillä jo komiasti ja se helpottaa raskaana olemista. Ihmisten ei tarvitse enää ajatella, että olen lihonut ja peitellä mahan kurkkailua. Huh! Siinä päivän positiivinen ajatus. Muuten kaikki pyörii rahan ympärillä. Sitä tarvitaan lisää, jotta saadaan auto. Mitä sitten kun olen äippälomalla? Ei ajatella sitä nyt.

Tuossa muutama viikko sitten tai joskus tässä kävi sellainen hauska juttu kun ostin itselleni kesäbikinejä niin oli pientä ylä- ja alaosan erikokoisuutta. Alakerta 36 ja boobsit 42.

Kommentit

Suositut tekstit