Sisaruksista keskimmäinen

Jos en tekisi mitään niin lakkaisinko olemasta ja olisinkin kaikille ei kukaan?Olisinko olemassa sinun mielessä jos en kirjoittaisi blogia? Olenko olemassa sen kautta että puhun vai sen kautta että kirjoitan? Lakkaako sitä oppimasta jos ei halua olla kehityksen kärjessä? Muuttuuko oppimisen suunta jos en ole teknologiassa kiinni? Onko pakko jos ei halua? Mikä on järkevä määrä päättäväisyyttä? Ei kyselyikä lopu aikuisena vai pitäisikö sen loppua?

Keskimmäinen oli väsynyt ja halusi kaiken. Kaikkea ei aina saa mutta äidin syliin mahtuu. Oli ollut jännittävä päivä ja päivän jännitys piti purkaa itkemällä kaikki. Kun kaikki oli itketty oli hyvä mieli vaikka teki mieli sanoa että on pahamieli ihan siksi että silloin voisi vielä vähän pidempään olla äidin sylissä. Mutta äidin sylissä saa olla silloinkin vaikka olisikin tullut jo parempi mieli ja väsymys olisi melkein unessa asti. Haluan luvata keskimmäiselleni että hän saa olla yhtä näkyvä ja tunteva kuin esikoiseni. Haluan että hänen tosi on yhtä tosi kuin kenen tahansa lapseni. Haluan että hänen hämmästykselleen löytyy hämmästelijä ja siihen isouteen ja pienuuteen balanssi.