4.4. lomalta paluu

Viikko vierähti nopeammin kuin ennen viikkoa tekemäni suunnitelmat (lue kuvitelmat) olisivat antaneet periksi. Kaappien siivoaminen onnistui kirpparimerkeissä, mutta sinne hävisi vain turhat gadgetit, eipä oikein kelvannut hienosti silittämäni vaatteet. Kyllä niillä voitoilla kuitenkin viinerit kahvin kaveriksi saa. Muita loman saavutuksia oli Lahti sekä ensi esittäytyminen 3kk vanhalle tytön tylleröiselle.

Ensimmäinen ultrakokemus ei ihan vastannut asiakaspalvelullisesti, mutta muuten kyllä. Mahan kaveri heilui ja keikkui onnelisesti ja eipä tuntunut niin missään vaikka kokoa on jo melkein 8cm. Jalkojen välissä näkyi jotain niin selkeästi, että sukupuoli näytti kovin itsestään selvältä tässä vaiheessa, mutta vielä sitä ei saa sanoa. On se vaan kumma. Lääkäri sen sijaan ei itseään esitellyt. Ilmoitti että olen hienosti selvinnyt joskus vaivanneesta migreenistä. Siitä kyllä raivostuin ja annoin kuulua ettei se ihan niin ole mennyt. Harvemmin lääkäri vastaa omaan kysymykseensä potilaan puolesta, mutta nytpä on sekin nähty. Ennen kun olin saanut housut jalkaani ja ahterini ulos tutkimushuoneesta oli lääkärillä jo kiire selittää hoitajalle mitä leikkurissa tapahtuu. Asiakaspalvelua delux.

Töissä ihanaakin ihanampi sijaiseni oli loistavasti hoitanut kaikki hommat niin että olin työn touhussa jo puolen tunnin päästä työhuoneen avaamisesta. Ihana tunne. Mistä näitä hyviä ihmisiä oikein tulee?

Kommentit

Suositut tekstit