18.4. se liikkuu ihan pikkuisen
Viime viikolla pienen pienen pientä töpsyttelyä tuntui alamahassa. Hemoglobiini oli noussut ihan pikkiriikkisen (näkyy heti vaaleampina silmänalusina).
Ensimmäisten liikkeiden tunnistaminen on samalla pelottavaa, mutta vielä pelottavammalta tuntuu jos huomaa ettei niitä ole tuntenut vaikka päivään. Sitä haluaa tuntea liikettä ja samalla todellisuus tulee entistä enemmän iholle. Minusta tulee joskus puolikas jättiläinen ja sisälläni asuu joku jolla on oma mieli. Kuka se on? Miksi olen se kuka olen?
Välillä mietin että meneekö sillä hermot kun ravaan koko päivän ja touhua kovasti kaikkea, olen olevinani tärkeä ja sitten illalla kaadun sänkyyn eikä unta tarvitse odottaa. Haluaisikohan se saada sellaista aikaa että vaan olisin?
Todellisuus ei ole pelkästään pientä liikettä se on mahan ja rinnan muotoja. Rintaliivit pitää vaihtaa kokoon F eikä rinnan ympäryn ole kasvanut vielä lainkaan tai ehkä vähän, mutta ei niin että sitä pitäisi vaihtaa. Hullut syöpöttelyt ovat muuttuneet lähemmäs normaalia ruokarytmiä, mutta annoskoko on kasvanut pikkuisen, janosta puhumattakaan. Vettä, vettä ja vettä, litroja päivässä.
Näihin tunnelmiin. Nyt menen nukkumaan ja voin kertoa etten tiedä maasta tai kuusta mitään kymmenen minuutin kuluttua tai aiemmin.
Ensimmäisten liikkeiden tunnistaminen on samalla pelottavaa, mutta vielä pelottavammalta tuntuu jos huomaa ettei niitä ole tuntenut vaikka päivään. Sitä haluaa tuntea liikettä ja samalla todellisuus tulee entistä enemmän iholle. Minusta tulee joskus puolikas jättiläinen ja sisälläni asuu joku jolla on oma mieli. Kuka se on? Miksi olen se kuka olen?
Välillä mietin että meneekö sillä hermot kun ravaan koko päivän ja touhua kovasti kaikkea, olen olevinani tärkeä ja sitten illalla kaadun sänkyyn eikä unta tarvitse odottaa. Haluaisikohan se saada sellaista aikaa että vaan olisin?
Todellisuus ei ole pelkästään pientä liikettä se on mahan ja rinnan muotoja. Rintaliivit pitää vaihtaa kokoon F eikä rinnan ympäryn ole kasvanut vielä lainkaan tai ehkä vähän, mutta ei niin että sitä pitäisi vaihtaa. Hullut syöpöttelyt ovat muuttuneet lähemmäs normaalia ruokarytmiä, mutta annoskoko on kasvanut pikkuisen, janosta puhumattakaan. Vettä, vettä ja vettä, litroja päivässä.
Näihin tunnelmiin. Nyt menen nukkumaan ja voin kertoa etten tiedä maasta tai kuusta mitään kymmenen minuutin kuluttua tai aiemmin.
Kommentit