3.3. ihanasta illasta surkeaan aamuun
Kohta teillä menee hermot tilitykseeni :) Näitä siis ei ole kenenkään pakko lukea. Luulen, että suurin syy kirjoitteluun on oman pään selvittely.
Illalla ihana ystäväni ihan naapurista kutsui itsensä kylään ja mikä sen miellyttävämpää kuin kyläilijät. Keitettiin hyvää teetä ja syötiin jaffakeksejä. Yritettiin jutella koirien yli ja ihailtiin uutta kampausta. Ihan parasta arkiluxusta. Onneksi täällä on hyviä naapureita, joilla on suuret sydämet.
Aamu alkoi niin väärin päin. Olin ihan varma, että nyt tulee vuosisadan migreeni ja sen hoito panadolilla on turhauttavaa. Yön valvoin kolmeen joten unen puute on yksi aamun oloon varmasti vaikuttanut tekijä. Vietimme wc:n kanssa muutaman neuvotteluhetken heti heräämisen jälkeen. Päätin laittaa viestiä töihin, etten ole kunnossa siinä klo 6.30. Koisin sängyssä siihen asti, että Mikko paineli töihin, mutta en kestänyt kuunnella koirien ryminää, joten päätin vallata sohvan, silloin ne yleensä rauhoittuvat. Siinä nukuin tyytyväisesti klo 10.00 asti, ihan tiedottomana. Kun avasin silmät oli pennulla ollut puuhaa. Meiltä löytyi mm. dvd laatikkoja lattialta, muuta paperisälää ja pieni puinen nuppi järsittynä. Oli siis aamupalan aika. Ruokaa kohti öklöä oloa kun viimeisestä mussutuksesta oli tunteja.
Tällä hetkellä päälimmäisenä tunteena on häpeä. En pääse täältä maalta töihin nopsakkaan edes puoleksi päiväksi ilman omaa autoa ja meillä kun on vain yksi ja se nyt ei ole käytössäni. Olo on hyvä ja ajatuskin tuntuu kulkevan, mutta laistan töistäni. Olisiko se migreeni tullut jos en olisi nukkunut? Sitä kun ei kukaan tiedä. Muuttuisipa tämä väsymys ja pahaolo pian paremmaksi, jotta ei tarvitsisi sen ehdoilla hyppiä ja hävetä.
Illalla ihana ystäväni ihan naapurista kutsui itsensä kylään ja mikä sen miellyttävämpää kuin kyläilijät. Keitettiin hyvää teetä ja syötiin jaffakeksejä. Yritettiin jutella koirien yli ja ihailtiin uutta kampausta. Ihan parasta arkiluxusta. Onneksi täällä on hyviä naapureita, joilla on suuret sydämet.
Aamu alkoi niin väärin päin. Olin ihan varma, että nyt tulee vuosisadan migreeni ja sen hoito panadolilla on turhauttavaa. Yön valvoin kolmeen joten unen puute on yksi aamun oloon varmasti vaikuttanut tekijä. Vietimme wc:n kanssa muutaman neuvotteluhetken heti heräämisen jälkeen. Päätin laittaa viestiä töihin, etten ole kunnossa siinä klo 6.30. Koisin sängyssä siihen asti, että Mikko paineli töihin, mutta en kestänyt kuunnella koirien ryminää, joten päätin vallata sohvan, silloin ne yleensä rauhoittuvat. Siinä nukuin tyytyväisesti klo 10.00 asti, ihan tiedottomana. Kun avasin silmät oli pennulla ollut puuhaa. Meiltä löytyi mm. dvd laatikkoja lattialta, muuta paperisälää ja pieni puinen nuppi järsittynä. Oli siis aamupalan aika. Ruokaa kohti öklöä oloa kun viimeisestä mussutuksesta oli tunteja.
Tällä hetkellä päälimmäisenä tunteena on häpeä. En pääse täältä maalta töihin nopsakkaan edes puoleksi päiväksi ilman omaa autoa ja meillä kun on vain yksi ja se nyt ei ole käytössäni. Olo on hyvä ja ajatuskin tuntuu kulkevan, mutta laistan töistäni. Olisiko se migreeni tullut jos en olisi nukkunut? Sitä kun ei kukaan tiedä. Muuttuisipa tämä väsymys ja pahaolo pian paremmaksi, jotta ei tarvitsisi sen ehdoilla hyppiä ja hävetä.
Kommentit