Kohta yksi vuosi äitinä
Olen miettinyt miten summaisi vuoden verran äitinä oloa. Yhteen lauseeseen sitä ei oikein saa puristettua. On vielä liian lähellä kaikki synnytyksen muistot. Raskaus on jo jotenkin jäänyt unholaan. Välillä mietin miltä tuntui potkut mahassa tai lyllerrys kun nivelien liitokset antoivat jo vähän periksi. Täytyy vähän miettiä, ehkä se kirkastuu vielä.
Kehoni tuntuu jo suunnilleen omalta. Kuukautiset ilmestyivät, onneksi olin kotona! Selkä/lonkkakremppa on kunnossa. Siihen auttoi fysioterapeutilla käynti (ja hänen antamien ohjeiden säännöllinen noudattaminen!). Rinnat on nahkapussukat. Joku sanoi, että niihin tulee kyllä imetyksen jälkeen takaisin rasvaa. En usko, että ne enää aivan entiselleen palautuu ja liiveihin niitä saa varmaankin asetella lopun ikäänsä, mutta ei se haittaa. En ole nukkunut yhtäkään kokonaista yötä vuoteen. Odotan innolla unen ihmettä. Nyt on imetyksestä irtisanouduttu (minun osaltani). Poika laittaa käden liiveihin vähän väliä ja hakee tissiturvaa väsyneenä tai jännittävissä uusissa tilanteissa. Siihen ei oikein osaa kiinnittää itse huomiota, mutta huomaan joskus joidenkin ihmisten ihmettelevän, että mitä se lapsi kaivelee. Eikä poika enää pyydä rinnalle. Hän syö myös paremmin kun ei ole tissillä hyppäämässä.
Sain äitiysloman ajalta kertyneet lomarahat. Huh, tuntui hurjalta summalta. Hemmottelin itseäni ja ostin puuteria sekä kasvovoidetta. Nyt kaduttaa koko voiteen osto (tarjouksesta viidellä eurolla sain). Olisin ihan hyvin pärjännyt ilmankin.
Kehoni tuntuu jo suunnilleen omalta. Kuukautiset ilmestyivät, onneksi olin kotona! Selkä/lonkkakremppa on kunnossa. Siihen auttoi fysioterapeutilla käynti (ja hänen antamien ohjeiden säännöllinen noudattaminen!). Rinnat on nahkapussukat. Joku sanoi, että niihin tulee kyllä imetyksen jälkeen takaisin rasvaa. En usko, että ne enää aivan entiselleen palautuu ja liiveihin niitä saa varmaankin asetella lopun ikäänsä, mutta ei se haittaa. En ole nukkunut yhtäkään kokonaista yötä vuoteen. Odotan innolla unen ihmettä. Nyt on imetyksestä irtisanouduttu (minun osaltani). Poika laittaa käden liiveihin vähän väliä ja hakee tissiturvaa väsyneenä tai jännittävissä uusissa tilanteissa. Siihen ei oikein osaa kiinnittää itse huomiota, mutta huomaan joskus joidenkin ihmisten ihmettelevän, että mitä se lapsi kaivelee. Eikä poika enää pyydä rinnalle. Hän syö myös paremmin kun ei ole tissillä hyppäämässä.
Sain äitiysloman ajalta kertyneet lomarahat. Huh, tuntui hurjalta summalta. Hemmottelin itseäni ja ostin puuteria sekä kasvovoidetta. Nyt kaduttaa koko voiteen osto (tarjouksesta viidellä eurolla sain). Olisin ihan hyvin pärjännyt ilmankin.
Kommentit