Opittu organisointi

Tämän päivän vaalikeskustelun lisäksi kävimme miehen kanssa organisointikeskustelun Perhe-lehden innoittamana (nro5 toukokuu 2010 lehdestä juttu nimeltä Organisaattoriksi voi oppia).

Luin miehelle ääneen artikkelista pätkän: "Tyhjennä keittiön työtasot tavaroista. Kokatessa heitä roskat roskiin sitä mukaa kuin niitä syntyy ja purkit ja mausteet omille paikoilleen.  Opeta lapsille, että välipalatarvikkeet laitetaan takaisin jääkaappiin ja että kukin perheenjäsen siivoaa itse jälkensä." Mies kommentoi "mmmh". Katsahdan keittiön tiskipöydälle ja kommentoin miksi meillä on tiskipöydällä tyhjä, iltapalaksi nautittu riisimurolaatikko (iltapalailijana mies). Miehen rehellinen vastaus: "Koska se oli liian iso." Hetkinen, siis mitä?! Liian iso mihin, roskikseen?! Pakkohan siihen oli kommentoida "Totta, se on tehty jostain niin kestävästä materiaalista ehkä kivestä ettei sitä saa millään pienemmäksi eli varmaankin kannattaa jättää se siihen odottelemaan... jotain."

Jep, jep. Opeta lapsille mihin tavarat kuuluu, mutta ennen sitä opettele itse laittamaan tavarat paikalleen. Ei ne omenat puusta ihan hirvittävän kauas putoa edes myrskyllä ellei niitä sitten joku muu kanna. Tässä huushollissa opetellaan vielä pitkään ja hartaasti organisointia vaikka paljon on jo opittu.