väsyneitä ajatuksia
Ensimmäinen aamuyölle asti valvottu yö. Jos näitä olisi enemmän tulisin hulluksi. Olen ihan pihalla. Päivällä en saanut nukutuksi kun piti käydä labrassa ja muuta säätöä. Kohta pitää poika herättää uniltaan sillä en halua toistaa eilistä.
Aamulla ajatteli, että olisi älyttömän mukavaa nukkua pitkään ja että poitsu on varmaan samaa mieltä kun valvoi yöllä. Ei se sitten mennyt suunnitelmien mukaan. Kituutin sängyssä huitovan kuusiviikkoisen kanssa tunnin ja lopulta päätin, että menen äkkiä suihkuun ennen kuin tyyppi herää. Mutta ei siinä vielä kaikki, sain myös syödä rauhallisen aamupalan, föönata hiukset ja laittaa pyykit kuivumaan sekä uuden koneellisen pyörimään. Toisin sanoen kun nousin sängystä poika nukahti kunnon unille. Ennen labraan lähtöä se oikein piti herätellä syömään ja vaipanvaihtoon. Nyt on takana unta ruhtinaalliset viisi tuntia joiden aikana on vielä hoidettu kolme väsynyttä syöttöä. Jep, jep. Tehkää mitä tahansa mielestäni epämiellyttävää niin joko itken, suutun tai en ymmärrä.
Harrisonin Helsingin matka on mennyt joten kuten nappiinsa. Mutta murkkuikäisen koiran lähettäminen toisen nurkkiin aiheuttaa tietynlaista henkistä ahdistusta. Koen että kaikki mitä se koira keksii tehdä on minun vika. Jännittää miten se nyt osaa käyttäytyä tai toivottavasti se ei keksi mitään aivan älytöntä. Nyt kun meillä on farmari niin koirien ja pojan takia olen aloittanut omakotitalon haaveilusta. Älytöntä. Mikä on seuraava suuri haave? Matka espanjaan vai legolandiin tai jotain muuta?
Aamulla ajatteli, että olisi älyttömän mukavaa nukkua pitkään ja että poitsu on varmaan samaa mieltä kun valvoi yöllä. Ei se sitten mennyt suunnitelmien mukaan. Kituutin sängyssä huitovan kuusiviikkoisen kanssa tunnin ja lopulta päätin, että menen äkkiä suihkuun ennen kuin tyyppi herää. Mutta ei siinä vielä kaikki, sain myös syödä rauhallisen aamupalan, föönata hiukset ja laittaa pyykit kuivumaan sekä uuden koneellisen pyörimään. Toisin sanoen kun nousin sängystä poika nukahti kunnon unille. Ennen labraan lähtöä se oikein piti herätellä syömään ja vaipanvaihtoon. Nyt on takana unta ruhtinaalliset viisi tuntia joiden aikana on vielä hoidettu kolme väsynyttä syöttöä. Jep, jep. Tehkää mitä tahansa mielestäni epämiellyttävää niin joko itken, suutun tai en ymmärrä.
Harrisonin Helsingin matka on mennyt joten kuten nappiinsa. Mutta murkkuikäisen koiran lähettäminen toisen nurkkiin aiheuttaa tietynlaista henkistä ahdistusta. Koen että kaikki mitä se koira keksii tehdä on minun vika. Jännittää miten se nyt osaa käyttäytyä tai toivottavasti se ei keksi mitään aivan älytöntä. Nyt kun meillä on farmari niin koirien ja pojan takia olen aloittanut omakotitalon haaveilusta. Älytöntä. Mikä on seuraava suuri haave? Matka espanjaan vai legolandiin tai jotain muuta?
Kommentit