vaativa varis varhaisen madon nappaa

Pojalla on ääni ja siitä löytyy erilaisia volyymejä varismaisesta rääkymisestä söpöön bablatukseen. On myös erilaisia ääniä eri asioiden haluamiselle. Eräänlainen mmm ja silmät mutrussa tarkoittaa äidinmaitoa ripeästi. Kädet levällään tuijotus ja epätoivoista kitinää tarkoittaa syliin kiitos. Nyyhkytys ilmoittaa mielipahan. Löytyy myös unijuttelua ja ihan muuten vaan juttelua. Pääsiäisen jälkeen ensimmäiset kunnon matkimispuheet saatiin nauhalle. Nam-nam-nam meni kuivat kaurahiutaleet suuhun ja suuta avattiin kuin herppeenluoma. Koska lattialla eteneminen on vielä haasteellista ja tapahtuu lähinnä peruuttamalla tai kierimällä menee siinä useimmiten hermot ja kauhee rääkyminen alkaa. Tänään pikkuinen herra vaati vauvakerhossa leluja eteensä, koska teleskooppikäsi ei ylettänyt ihan niihin kaikkein kiinnostavimpiin. Alan tässä miettimään mitä sitten kun pojalla on minä itse vaihe. Jos kärsivällisyys on jo kasvanut tässä vaiheessa niin mitenköhän suureksi se kasvaa tulevaisuudessa?

Ennätysaamu tänään. Herätys klo 4.23 (me tarvitaan se pimennysverho kesää varten!) Eipä ollut aurinkokaan noussut kun meidän suloinen päätti, että onpas. Lukuisista "kohta se nukkuu"-yrityksistä huolimatta epäonnistuin täysin. Poika heräsi joka ikinen kerta kun laskin se sänkyyn. Lopulta luovutin noin tunnin taistelun jälkeen ja nappasin vierelle. Eipä sekään auttanut vaan tyyppi kierähti vatsalleen ja alkoi kovasti höpöttämään omia juttujaan ja naureskelemaan (niin heräsi myös isä). Jep,jep. Eli aamupuuroa keittämään ja uudelleen nukkumaan seitsemältä (ja olin kyllä syöttänyt niitä kiinteitä illalla ihan viimeiseksi ja kaiken puuron se söi). Voin kertoa, että täällä meidän kulmilla linnut aloittaa laulamisen siinä viiden maissa kun aurinko nousee ja sitten ne hiljentää volyymiä hieman noin puolen tunnin kuluttua ja että ihmiset aloittavat joukolla töihin suuntaamisen siinä kuuden jälkeen. Niitä ääniä kuuntelin silloin kun oikeasti kuuluu nukkua eli aamuyöstä. Give me a break! Mitä ihmettä teen väärin kun meillä ei nukuta niinkuin muualla tai ei ainakaan joka yö.

"Vauva älä itke tänä yööönä" on nyt laulettu kertosäettä pojan kanssa ja huomenna selviää toimiiko musiikkikasvatus toivotulla tavalla. Sympatiat kaikille valvojille. Jaksetaan taas ja muistetaan ettei olla tässä yksin. Se on vaan vaihe, joskus ne kasvaa kotoa maailmalle ja siksi siitä parisuhteesta on pidettävä huolta myös nyt eikä joku toinen päivä, jottei sitten koko perhe ole omassa liemessään. Vauva älä itke tänä yönä.


Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hauska se on hekotukseen herätä, ei siinä mitään :)

Suositut tekstit