Perheloma Saariselällä

Olimme lomalla koko ihmissakki, miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen sekä yksi lapinkoira (meidän koirat olivat hoidossa naapurin pystykorvalla). Ensimmäinen lentokoneella lento lapsen kanssa koettu. Ei niin kamalan hankalaa mitä kuvittelin. Väsyneenä muutama huutokohtaus aiheutettiin kanssamatkustajien iloksi. Laskeutumiset tekivät ilmeisesti vähän painetta pojan korviin ja olen niin kiitollinen, että imetys ei ole vielä täysin ohi. Äidinmaidolla maanpinnalle.

Hirveä itikoiden pelottelu ennen lomaa. Olimme varautuneet hyttysanorakein ja hupuin sekä henkisesti. Ei näkynyt yhtään verenhimoista inisijää Saariselällä. Ei ollut paarmoja, hyttysiä, kärpäsiä, ampiaisia, liikaa turisteja, kuusia, pihoilla nurmikoita... Oli vain raikasta viileää ilmaa, poroja, kauniita maisemia, mökkialueita, pieniä vaelluksia tuntureilla, vaivaisjuttuja, serkkuja ja muita sukulaisia. Loma oli täydellisen ihanan paras mahdollinen. Olen ollut lapissa kahdesti talvella enkä tätä ennen koskaan kesällä. Suosittelen!

Tietysti lomaan kuuluu ylisuunnittelu. Kuvittelin neulovani pojalle lappuhaalarin valmiiksi (se on viittä vailla valmis). Ehkä muutaman kierroksen sain aikaiseksi ja sitten se jäi. Ajattelin lilluvani kylpylässä ainakin kahdesti, mutta yhdesti tuli käytyä.

Mies otti aamulla pojasta kopin ja minä sain nukkua niin pitkään, että teki mieli herätä. Ei sitä paljoa tarvinnut, mutta miten ihanaa onkaan herätä oman aikataulun mukaan eikä mielivaltaisen iloisesti herättävän pienen miehen aikataulun mukaan. Rentoutunut ja paremmin nukkunut äiti on kuin normaali ihminen.


Kommentit

Suositut tekstit