sekoilua
En ole huippuun viritetty joulusta pitävä ihminen. Ruoka on joulussa parasta. Lahjat eli välttämättömyydet on ostettu. Poika pitää shoppailusta kun kauppakeskuksissa pyöriin tasaista musiikkia ja rattaissa koisiminen on muutenkin lempi puuhaa. En ole edes yrittänyt etsiä joulukoristeita. Ollaan menty jouluisella pöytäliinalla ja sekin on ollut rullalla pöydällä jo varmaan viikon sekä paniikissa ripustetuilla jouluvaloilla ja ulko-ovessa lukee joulu. Monta suunnitelmaa koristeluun olen tehnyt imetyksen aikana, mutta ei niistä mikään ole toteutunut. Joulu ei kuitenkaan ole koristeita vaan jotain ihan muuta eli taidan jättää koristeista murehtimisen naistenlehdille.
Tänään flippasin ensimmäisen kerran oikein kunnolla. Sain tehdyksi ruokaa ja söin, mutta vanha tuttuni migreeni tuli kylään. Miehellä meni töissä tavallista pidempään ja vähän vielä sen yli. Riuhtasin illalla lopulta koirat mukaan ja pojan kärryihin. Hermostuksissani jätin myös puhelimen kotiin. Kun palasin 10minuutin lenkiltäni oli meillä siivous päällä. Tasainen ahdistumiseni jatkuvaan siivottomuuteen oli laukaiseva tekijä. Voi pojat miten likaista vettä meidän lattioilta irtosi. Yök! Ollaan eletty ihan sikolätissä. Poika ei tänään päivällä nukkunut kuin katkonaiset kaksi tuntia ja sen jälkeen loppu päivä meni valvoessa. Yöllä pojalla oli kova nälkä ja aamulla heräsin inhottavaan painajaiseen. Ei ihan paras päivä kaikista. Nyt onneksi migreeniin saa syödä buranaa, joten särky ei ole kamalan paha. Kyyneleiltä ei voitu tänään välttyä. Onneksi mielipahaan yleensä tehoaa maapähkinä-nutella-paahtoleipä. Luulen, että poitsu tekee hampaitaan. Välillä nännistä puraistaa kovilla ikenillä napakasti, kuolaa valuu ja vähintään oma nyrkki on suussa jos ei mitään muuta ole saatavilla. Kovasti toivon, että seuraava yö menee nukkuessa tai tulen vielä hullummaksi.
Itkevä pieni nyytti kaipaa äitiä enemmän kuin blogi. Olispa miehelläkin tissit.
 |
| jouluvalot 2011 |
Tänään flippasin ensimmäisen kerran oikein kunnolla. Sain tehdyksi ruokaa ja söin, mutta vanha tuttuni migreeni tuli kylään. Miehellä meni töissä tavallista pidempään ja vähän vielä sen yli. Riuhtasin illalla lopulta koirat mukaan ja pojan kärryihin. Hermostuksissani jätin myös puhelimen kotiin. Kun palasin 10minuutin lenkiltäni oli meillä siivous päällä. Tasainen ahdistumiseni jatkuvaan siivottomuuteen oli laukaiseva tekijä. Voi pojat miten likaista vettä meidän lattioilta irtosi. Yök! Ollaan eletty ihan sikolätissä. Poika ei tänään päivällä nukkunut kuin katkonaiset kaksi tuntia ja sen jälkeen loppu päivä meni valvoessa. Yöllä pojalla oli kova nälkä ja aamulla heräsin inhottavaan painajaiseen. Ei ihan paras päivä kaikista. Nyt onneksi migreeniin saa syödä buranaa, joten särky ei ole kamalan paha. Kyyneleiltä ei voitu tänään välttyä. Onneksi mielipahaan yleensä tehoaa maapähkinä-nutella-paahtoleipä. Luulen, että poitsu tekee hampaitaan. Välillä nännistä puraistaa kovilla ikenillä napakasti, kuolaa valuu ja vähintään oma nyrkki on suussa jos ei mitään muuta ole saatavilla. Kovasti toivon, että seuraava yö menee nukkuessa tai tulen vielä hullummaksi.
Itkevä pieni nyytti kaipaa äitiä enemmän kuin blogi. Olispa miehelläkin tissit.
Kommentit