Riitelytaidot kunniaan
Missä ovat järkevät riitelytaitoni? Ei niitä ole. Tässä joutuu väkisin löytämään uudestaan oman minänsä ja kärsivällisyytensä. Oikeastaan kärsivällisyys joutuu venymään sellaisiin mittasuhteisiin missä se ei ole koskaan käynyt. Oma kärsivällisyys ei enää riipu vain itsestä. Kärsivällisyyteeni on astunut lapsen kärsivällisyys, joka on vain otettava "as it is". Tämä pohjustuksena sille, että eilen mukavan päivän päätteeksi sain aikaiseksi pahan mielen ja riidan siitä kun mies pyyhki pöydän. Todella, todella järkevää! Näkemiin järki tervetuloa lapsi. Mitä muuta mahdan oppia itsestäni, omista rajoistani ja elämästä? Jos joku väittää, että ihmiset sekoaa kun niille tulee lapsi niin se on ainakin meidän kohdalla totta. Tässä ollaan sellaisessa myllerryksessä, että itse jäädään kakkoseksi. Ja parisuhde, mikä suhde? Mennään nukkumaan vierekkäin ja se tuntuu niin mukavalta. Sitten herää lapsi ja alkaa imetys. Mies kuorsaa, minä valvon. Minä nukun, lapsi herää ja mies herää sekä koirat herää. Nukutaan, valvotaan tai valvotaan ja nukutaan. Elämä pyörii perustarpeiden ympärillä. Kakkasiko se, nukkuiko se, söikö se tai söitkö itse, kävitkö vessassa, nukuitko.. päivän puheenaiheet.
Ei se elämä silti ole kamalaa. Eikä parisuhteen jäädyttäminen toisen tarpeiden takia ole kamalaa. Sen tekee puhtaasta rakkaudesta lastaan kohtaan. Sosiaalinen piiri ympärillä auttaa jaksamaan. Eilen kesken lounaan laittamisen säntäsimme mummolaan. Pakattiin melkein valmis lounas autoon koirien ja perheen kera. Ihan extempore lähdettiin. Valmistettiin loput lounaasta mummolassa. Käytiin saunassa KAKSISTAAN!! Ja kaikki tämä siksi, että ei tarvitse katsoa aina näitä samoja seiniä ja siivottomia tasoja. Roska ja epäjärjestys odottaa, mutta parisuhteen huoltoa ei aina kannata odotuttaa. Teki terää ja silti sain aikaiseksi sen turhan rättiriidan oman suuren suuni ja alteregoni ansiosta. Onneksi anteeksiannon taito ei ole (ainakaan vielä) kadonnut suhteesta. Pahamieli muuttuu kummasti kun ymmärtää toisen mielipahan ja oman turhuuden. Sama välillä toisin päin. Sitten reippasti vaan anteeksi pyydetään ja halataan. Niistä se lapsi perheen arki on välillä tehty; riidoista ja anteeksi annosta.
Ei se elämä silti ole kamalaa. Eikä parisuhteen jäädyttäminen toisen tarpeiden takia ole kamalaa. Sen tekee puhtaasta rakkaudesta lastaan kohtaan. Sosiaalinen piiri ympärillä auttaa jaksamaan. Eilen kesken lounaan laittamisen säntäsimme mummolaan. Pakattiin melkein valmis lounas autoon koirien ja perheen kera. Ihan extempore lähdettiin. Valmistettiin loput lounaasta mummolassa. Käytiin saunassa KAKSISTAAN!! Ja kaikki tämä siksi, että ei tarvitse katsoa aina näitä samoja seiniä ja siivottomia tasoja. Roska ja epäjärjestys odottaa, mutta parisuhteen huoltoa ei aina kannata odotuttaa. Teki terää ja silti sain aikaiseksi sen turhan rättiriidan oman suuren suuni ja alteregoni ansiosta. Onneksi anteeksiannon taito ei ole (ainakaan vielä) kadonnut suhteesta. Pahamieli muuttuu kummasti kun ymmärtää toisen mielipahan ja oman turhuuden. Sama välillä toisin päin. Sitten reippasti vaan anteeksi pyydetään ja halataan. Niistä se lapsi perheen arki on välillä tehty; riidoista ja anteeksi annosta.
Kommentit