rattaat vai rattaat

Nyt on aika miettiä niitä rattaita. Olen vaihtanut mieltäni useasti. Olemme pojan kanssa oppineet kaksien rattaiden tavoille. Matkarattaat matkalle, kevyempiin reissuihin ja jostain syystä poika tykkää niistä eniten. Rymyrattaat maastoon, normaalilenkeille, sisältää kaikki hyttyssuojat, sadesuojat ja muut tilpehöörit (lainassa serkulta ja hyvät ovat olleet). Kumpikaan näistä ei tule vastaamaan meidän tarpeita kun seuraava tulee maailmaan. Taapero on vielä niin vilkas ja omapäinen, että tarvitsen viisipistevaljaat tai ihan vaan systeemin millä lapsi on kiinni rattaissa eikä liikkuvana osana jaloissa sillä kepit, kivet, kukat, linnut ja ties mitkä roskat sekä arjen ihanuudet ovat aarteita.

Nyt olen tullut siihen tulokseen, että päästäksemme autottomasti kahden kanssa muutamaa kilometriä kauemmas tarvitsemme pyörään kiinnitettävät croozerit ja päästäksemme ovista (bussi ja muut kapeat tilat) sisään tarvitsemme päällekäin olevan mallin. Eli taas kahden ratassysteemin loukussa. Olenko ihan kohtuuton? Miksi yhdet ei riitä? Vaikka Croozerit ovatkin ehdoton ykkösvaihtoehto, mutta jotenkin niiden leveys tuo mukanaan pienen hirvityksen. Mitä jos harkitsenkin niiden ostoa sitten kun vauva on pyöräilykuntoinen eli isompi... Mitä jos päällekkäin oleva malli ei vastaakaan odotuksia. Muutanko vielä mieleni. Voi hyvää päivää ja autuaallinen tavarapaljous. Sitten vielä maailman tuskaa siir että kaikilla ei ole rattaita ja minä haluan kahdet. Laiska, ahne ja itsekäs, sellainen on ihminen.