36+1 täysiaikaisuus
Nyt nukkuu lapsi, joka heräsi ennen viittä. Vähän huudoksi tuo iltakylpy meni, mutta selvittiin vahingoittumatta, molemmat. Kommunikaation kukkasia keräiltiin eilen. Minulla oli luvassa äitiysneuvola ja olin oikein varannut ajan iltapäivästä, että varmasti saan auton käyttöön. Periaatteessa hyvä idea ja mieskin oikein nyökytteli järjen juoksulleni. Mies oli kuitenkin työvuorossaan 30min päässä ja auton saisinkin itseasiassa vasta kahdeksalta illalla. Minä taas olin nyökytellyt hänen kertoessaan vuorojaan. Eli perseelleen meni. Ristiinsyyttely olisi ollut vaihtoehto, mutta täysin turha, joten bussilla neuvolaan ja sateessa kotiin. Kokeilin mummollekin soittaa, mutta onhan niillä mummoillakin oma elämä ja ihan hyvä niin. Taxi tietysti veisi perille, mutta vajaa 2km nyt ei ole maailman pitkin matka. Lähinnä se taaperon vahti olisi ollut kiva.
Herätin aivan liian aikaisen aamuvirkun päiväuniltaan. Törkkäsin pinaattimunakkaan ja perunat joita väitin muusiksi pojan eteen (onneksi väitin sillä pinaattimunakas ei oikein uponnut). Katsottiin muutama mudassa ajava auto youtubesta ja houkuttelin tyypin rattaiden kyytiin riisikakulla (niitä kutsutaan isoiksi kekseiksi meidän perheessä ja ihan syystä). Bussiin ehdittiin sopivasti, mutta en ymmärrä miksi kuski halusi minun tunkevan etuovista. Varmaan ajatteli, että se olisi helpompaa, mutta voin vakuuttaa että se ei ole helpompaa. On helpompi kävellä maksamaan etuosaan matkasta kuin survoa rattailla siitä pienestä käytävästä keskiosaan. Neuvolassa kaikki hyvin, mitä nyt painoa tullut melkein kilo viikossa ja sen arvasin jäätelön kulutuksen hurjasta lisääntymisestä. Vauva on hyvin kiinnittyneenä eli odotan siis lyhyempää ja helpompaa synnytystä kuin ensimmäinen tai ainakin toivon niin. Taapero osasi käyttäytyä (hurraa!) paitsi poistumisvaiheessa sai raivarit, koska leikki "juostaan käytävällä täysillä" oli kesken.
Sadevaatteet eivät enää mahdu päälleni. Tarkalleen ottaen en saa sadetakkini vetoketjua kiinni ja housut nyt on ihan mahdoton ajatus. Puin pojalle sadehousut ja kumisaappaat, koska rattaisiin ei ole vielä hankittuna sadesuojaa, mutta kuomu kyllä suojaa sateen muuten paitsi jaloista. Itselle niskaan takki, jonka sain rinnuksilta juuri ja juuri kiinni tarralla. Mahdoin näytää happamammalta kuin oloni oli. Itse asiassa olin hyvin tyytyväinen sateeseen sillä se tiesi viileämpää ilmaa. Leposykkeet on muutenkin 90-100 välillä niin sitä hikeä tulee pelkästään istuessa ja arvatenkin liikkuessa vielä enemmän.
Mutta nyt vihdoin tämä päivä on päässyt iltaan ja minua odottaa korkkaamaton yllätys Belvoirin seljakukka juoma. Nam! Eilisen ooooh!-elämyksen jälkeen (makuna sitruuna) kesäkahvila Opaliinassa sain tänään 0,75l pullon kotiin kannettuna. Tervetuloa seuraava kilo :)
Herätin aivan liian aikaisen aamuvirkun päiväuniltaan. Törkkäsin pinaattimunakkaan ja perunat joita väitin muusiksi pojan eteen (onneksi väitin sillä pinaattimunakas ei oikein uponnut). Katsottiin muutama mudassa ajava auto youtubesta ja houkuttelin tyypin rattaiden kyytiin riisikakulla (niitä kutsutaan isoiksi kekseiksi meidän perheessä ja ihan syystä). Bussiin ehdittiin sopivasti, mutta en ymmärrä miksi kuski halusi minun tunkevan etuovista. Varmaan ajatteli, että se olisi helpompaa, mutta voin vakuuttaa että se ei ole helpompaa. On helpompi kävellä maksamaan etuosaan matkasta kuin survoa rattailla siitä pienestä käytävästä keskiosaan. Neuvolassa kaikki hyvin, mitä nyt painoa tullut melkein kilo viikossa ja sen arvasin jäätelön kulutuksen hurjasta lisääntymisestä. Vauva on hyvin kiinnittyneenä eli odotan siis lyhyempää ja helpompaa synnytystä kuin ensimmäinen tai ainakin toivon niin. Taapero osasi käyttäytyä (hurraa!) paitsi poistumisvaiheessa sai raivarit, koska leikki "juostaan käytävällä täysillä" oli kesken.
Sadevaatteet eivät enää mahdu päälleni. Tarkalleen ottaen en saa sadetakkini vetoketjua kiinni ja housut nyt on ihan mahdoton ajatus. Puin pojalle sadehousut ja kumisaappaat, koska rattaisiin ei ole vielä hankittuna sadesuojaa, mutta kuomu kyllä suojaa sateen muuten paitsi jaloista. Itselle niskaan takki, jonka sain rinnuksilta juuri ja juuri kiinni tarralla. Mahdoin näytää happamammalta kuin oloni oli. Itse asiassa olin hyvin tyytyväinen sateeseen sillä se tiesi viileämpää ilmaa. Leposykkeet on muutenkin 90-100 välillä niin sitä hikeä tulee pelkästään istuessa ja arvatenkin liikkuessa vielä enemmän.
Mutta nyt vihdoin tämä päivä on päässyt iltaan ja minua odottaa korkkaamaton yllätys Belvoirin seljakukka juoma. Nam! Eilisen ooooh!-elämyksen jälkeen (makuna sitruuna) kesäkahvila Opaliinassa sain tänään 0,75l pullon kotiin kannettuna. Tervetuloa seuraava kilo :)
 |
| Kauniit asiat maistuvat aina paremmalle. |
Kommentit