vaivoin nukkumista

En tiedä miksi luonto on järjestänyt niin, että loppuraskaudessa nukkuminen on näin hankalaa. Eikö vain voisi levätä kunnolla, että jaksaa sitten synnyttää ja hoitaa lasta? Olenko siis ymmärtänyt elämässäni väärin, että kaikkiin maailmanluokan koettelemuksiin kannattaakin harjoitella nukkumalla mahdollisimman vähän ja kremppaisesti. Tämä on vaan niin väärin!

Nyt olen hakemassa unta lasillisella maitoa, mustikkakeitolla ja suklaavohvelilla. Mikään niistä ei vaikuttanut, ainakaan välittömästi. Kun käännän yöllä kylkeä tuntuu kuin alakroppani irtoaisi pois paikoiltaan. Se rutisee, napsuu ja on huteran oloinen. Toisaalta jos en käännä kylkeä puutuu käsi, lonkka ja jalka. Eikä vain puudu vaan rupeaa jomottamaan, jos yrittää pienillä korjauksilla pitää edelleen saman kyljen nukkumismahdollisuudesta kiinni. Pakko vielä herätä vessaan ainakin kolmasti ja nälkä on usein jo aamuyöstä. Onneksi voin välillä nukkua pieniä hetkiä selälläni. Ne on aina nautintoja, kunnes alkaa ahdistamaan. Seuraavaksi haaveilen mahallani nukkumisesta, mutta ennen sitä jos tai kun maito nousee niin ei kannata edes yrittää. Ehkä vuoden päästä olen nukkuva kokonaisen yöni, mahallani, ilman häiriöitä tai sitten en.