kadonneet lantionpohjan lihakset

Missä on lantionpohjan lihaksisto ja missä motivaatio niiden kuntoutukseen? Siivoilin pojan myötä tullutta paperikasaa. Siellä ne oli. Ne jumppaohjeet lantionpohjan harjoitteluun ja se kauhea kuva missä näytetään mihin mun virtsarakko ja muut elimet on valahtaneet (ja siltä toi pötsi vielä näyttääkin). Se meni. Se pidätyskyky. Hyvä, että aluks kakkalle ehti. Säännöllinen ajatustyö ja lantionpohjan supistelu imetyksen aikana ovat palauttaneet paikat sellaiseen kuntoon ettei enää lirahtele, mutta ei ne lihakset vielä kunnossa ole. Muualtakin tuo lihaksisto on ihan pihalla. Kävely ja rattaiden työntely on ollut oikein mukavaa liikuntaa tähän asti, mutta imettäminen vie selän ja pikkuisen nostelu punttina hartiat. Sitten vielä kun muistaisi venytellä.

Olen ajatellut geisha-pallojen hankkimista. Olisikohan niistä oikeasti hyötyä. Olen jo vähän ehtynyt haaveilemaan kerran viikossa hikisen liikunnan harjoittamista, mutta en vielä tiedä antaako lonkka sitä periksi. Tuntuu kuin olisin paljon vanhemman ihmisen ruumiissa kuin vuosi sitten.