Joulumarkkinat, hyvä minä

Yhdet joulumarkkinat takana. Käsityöläisiä Rikalanmäellä (Salossa). Kaunis tila ja paljon kaunista tavaraa. Ostin pussukan jonka olivat yhteistyönä tehneet Somis ja Keanne sekä hevosenjouhista tehdyn kotimaisen tiskiharjan (ei ihan niin söpö kuin pussukka). Sonja ja Keanne ovat naisia mieleeni. Vahvoja ja sellaisia, jotka saavat aikaan muutosta tai niin ainakin näen heidät. Ja minulla on pussukka, jossa on tasku tilpehöörikanta-asiakaskorteille joita harvoin tarvitsee, sekä silti tilaa huulirasvalle, kuiteille, kolikoille ja muille erittäin tärkeille pikkuisille asioille ilman, että kaikki on pussukassani hujan hajan! Delux feeling!

Joulumarkkinahepulit saimme naapurin kanssa aikaan muutama viikko sitten kun keksimme Pinterestin. Pinterest on mukava ajantappo ja aikarosvo paikka. Sieltä saa myös tolkuttomasti ideoita (hyviä ja huonoja). Me keksimme erään nimeltämainitsemattoman vähän huonomman idean, jota ajattelimme toistaa niin, että meilläkin olisi pokkaa mennä myymään tekemiämme tuotoksia johonkin pienille joulumarkkinoille. Ne eivät ihan onnistuneet niin kuin ajattelimme ja saimme hysteeriset lähes virtsan karkailua aiheuttavat naurut. Tietenkin asiaan kuului, että olimme suunnitelleet asiakaslähtöisen ajattelun niin pitkälle että tuotteet oli mielikuvituksissa käytännössä jo pakattu ja myyty. Ehkä joku vuosi, mutta ehdottomasti paremmalla idealla.

Sen sijaan, että olisin ostanut koko markkinoita tyhjäksi tai ollut itse mukana tuomassa maailmaan kauniita asioita ja myynyt niitä kuvitteelisille ihanille asiakkaille sain valmiiksi pojalle lapaset. Jämälangat ja itsekehittelemäni lapanen. Ei ohjeita, pelkästään ajatustyötä. Alan harjaantumaan tässä neulomisessa ihan selkeästi. Hyvä minä ja hyvät lapaset!

Olen hulluna pussukoihin. Huomaa erittäin kätevä koukku. Tämän kun kiinnitän itseeni se ei katoa, ellen minä katoa. 

Kaunis pussukkani on kaunis myös takaa.

Hevosenjouhista valmistettu tiskiharja, joka näyttää erehdyttävästi tavalliselta tiskiharjalta.

Jämälankalapaset pojalle.