helpot kotijuhlat lähisukulaisille

Vietettiin eilen miehen kolmekymppisiä. Ollaan aika huonoja juhlien järjestäjiä itselle (edelliset taidettiin pitää tänne muuttaessa sellaiset neljä vuotta sitten). Siihen ehkä syynä on se, että molemmat järjestelevät ja suunnittelevat työkseen tilaisuuksia. Emme ole kuitenkaan mikään ohjelmatoimisto :) En myöskään jaksa osallistua kaiken maailman kissan ristiäisiin. Miksi enää ei voi mennä kylään ihan normaalisti, ilman syytä. Aina täyttyy olla aihe juhlaan ja vähintään kahdet jälkkärit niin että kotona oksettaa kun on maistanut kaikkea pienen palasen. Toisaalta jokainen pitää sellaiset juhlat kuin haluaa ja sellaisella stressimäärällä kun itse kokee tarpeelliseksi. Pidän itse vähän simppelimmästä ja enemmän sokerittomasta juhlasta. Omat juhlat mielellään pitää saada mahdollisimmat helpoiksi, järkeviksi ja kevyiksi hoitaa. Ihan päivää ennen juhlapäivää taidetiin soittaa mummot ja papat sekä miehen sisarukset paikalle. Päivään oli suunniteltu muutakin menoa ja mitään joulusiivoa en aloittanut tekemään. Imuria ja moppia heilautin lattialla edellisenä päivänä. Ja juuri ennen vieraiden saapumista keräsin illan aikana tulleet romppeet lattialta, roskikset tyhjiksi ja koirat pikapissatukselle sekä muutaman vauvanvaatelaatikon piilotin kylppärin lattialle (ajattelin ettei kukaan kuitenkaan meille ole suihkuun tulossa niin ei ne sinne kurki ja jos kurkkii niin oma vika). Olimme kotona n. 15min ennen vieraita. Tiedossa oli, että vieraat tuovat rotinoita, joten olisi ollut järjetöntä tehdä itse jättitarjoiluja. Kaupasta ostetiin varmuudeksi keksejä ja ainekset kakkuun, jos tulisi paniikki rotinoiden kanssa niin sitten pyöräyttäisimme kakun. Ei tullut paniikkia ja pakkasessa on nyt älyttömän hyvää pullaa. Lakatkaa siis kaikki vastasyntyneiden perheet hermoilemasta ja tarjotkaa vieraille vaikka vettä hanasta jos eivät tajua tuoda tullessaan tarjottavia.

Olen kovin onnekas koska molemmat isovanhempani ovat vielä elossa. Toiset isovanhemmat ovat huonommassa kunnossa. Toiset ovat vaan vanhoja, mutta loistavassa kunnossa. Olin mummolassa hoidossa monta vuotta. En ole ikinä ollut päiväkodissa. Kerhoissa kävin askartelemassa ja tapaamassa muita saman ikäisiä. Olen niin landelta, ettei saman ikäisiä asunut lähellä ja pikkuveljen kanssa väännettiin leikit kahdestaan suurimmaksi osaksi. Pedakoginen kasvatus on tullut vanhempien lisäksi isovanhemmiltam joiden juuret ovat karjalassa. Koen olevani enemmän juuriltani karjalainen kuin mitään muuta. Karjalaiset tuovat perheeseen rotinoita, jotta perheen emännän ei tarvitsisi huolehtia vieraiden kestitsemisestä kun vauva on pieni. Mummo oli siis leiponut VALTAVAN pulla kranssin ja kuivakakun joka oli taivaallista. Mummon mukaan kuivakakku oli laktoositon, koska siinä ei käytetty maitotuotteita vaan ihan oikeaa voita. Laktoosivaivaiset eivät kuitenkaan syöneet kuivakakkua :D

Iso-mummo, iso-pappa ja ensimmäinen lapsen-lapsen-lapsi

korkeat poskipäät rivissä
 Poika jaksoi juhlia mukavasti. Ilmeisesti ihmishälinä piti häntä niin hereillä, että sain oikein muutaman tunnin yhtäjaksoiset yöunet sekä selvisimme kahdella reilun tunnin mittaisella yösyötöllä.

Mummo kyseli nykisestä imetyskäytännöstä. Kerroin mitä tarkoittaa lapsentahtinen imetys jne. Mummo ihmetteli, että eihän nykyajan äideillä jää sitten aikaa muuhun kuin imettämiseen, jos lapselle pitää tarjota ruokaa heti kun lapsi sitä pyytää. Mummo myös kertoi, että omat aamulypsyt olisivat jääneet kokonaan tekemättä jos vauvaa ei olisi voinut jättää hetkeksikään yksin. Niinpä, sitä on puolensa asioilla ja aikansa kutakin.

Hotkin lounaan naamaan, poika koisii ja nyt olisi se hetki jolloin pitäisi ottaa päiväunet. Ihmettelen miten ihmiset, joilla on enemmän kuin yksi lapsi selviävät arjesta. En varmaan ikinä pääse töihin tai sieltä iloisena kotiin. Normalisoituuko arki enää koskaan? Mielessä on monta muuta asiaa jotka voisi järjestää nyt kun toinen nukkuu, mutta otan järjen kauniiseen käteeni ja käyn sohvalle maate. Kotityöt saavat odottaa.

Kommentit

Suositut tekstit