synnytyksen ja raskauden jäljet
Raskaus muuttaa henkisesti ja fyysisesti. Kaiken päälle vielä synnytys ja siinä se sitten on lapsi, uusi kehoni ja ihmissuhteeni. Olen tullut siihen tulokseen, että etukäteen stressaan asioita helposti, mutta itse tilanteen aikana (vaikka nyt synnytys) en enää hermoile. Olen salaa varautunut pahimpaan ja ehkä pelännytkin sitä, mutta harvoin asiat menee ihan väärinpäin.
Eilen olin tapaamassa ihania naisia ja tulin illalla kotiin. Miehellä oli myös iltamenoa. Tulin kotiin ennen miestäni ja koirat ovat jo niin tottuneet päivittäiseen lähes jatkuvaan läsnäolooni, että hulabaloo oli valmis. Pojalla oli nälkä. Istuin sohvalla imettämässä kuin tatti ja keskustelin koirien kanssa ei-kieltä. Meni niin ahdistavaksi, että piti soittaa mies kotiin (kommunikointi ja avun saanti helpottaa kummasti oloa :)). Täytyy varmaan taas treenata koirien kanssa aina välillä yksin kotiin jäämistä. Muuten ollaan pulassa kun mennään johonkin hetkeksi. Edellinen yö tuli nukuttua kokonaiset kolme tuntia kun pienellä oli ilmavaivaa. Tänään en halunnut koirien herättävän hyvin alkaneita unia, joten laitoin ne odottelemaan samaan tilaan kuin missä ovat kun lähdemme ulos. Harrison piti niin sydäntä särkevää uikutusta ettei uni maittanut, mutta sain pidettyä itseni levossa niin pitkään, että uikutus loppui. Harjoittelu on aloitettava nyt eikä ensi maanantaina.
Sain aivan ihanan yllätyksen aivan ihanalta ystävältä. Tattadaa Novita-lehden vuosikerran. Siis EIKÄÄÄ halkeen ilosta!!! Yksi villasukkapari odottaa keskeneräisenä, joten itse tekemäni säännön mukaan uusia projekteja tai lankoja ei saa ostaa ennen kuin edellinen työ on valmis. Kun palasimme eilen postilaatikolta lehdet käsessäni ja poitsu päätti herätä samalla kun tullaan sisälle niin oli omassa sisäisessä lapsessa pidättelemistä kun ne lehdet loistivat siinä pöydällä. Täytyy sanoa, että maitoa valui paidalle, syöttäjä oli vähän hutiloiva, kun piti niitä lehtiä vähän samalla selailla.
- Raskausarpia, niitä on. Viimeisinä päivinä niitä ilmestyi jopa pakaroiden päälle ja maidonnousun yhteydessä vielä vähän lisää rintoihin. En ole ilmeisesti venyvää sorttia.
- Pidätyskyky meni. Juu. Nyt on vatsanpohjan lihasten treenit päivittäin. On jännittävää aivastaa kun ei tiedä miten paljon lirahtaa. Vessaan on kiire, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa joka päivä.
- Polvet ovat rimpulat. Johtuuko se hormoneista vai raskauden ajan painonnoususta, en tiedä.
- Tiedän häntäluuni ja alaselkäni olemassaolon.
- Vatsalihakset, mitkä lihakset?
- Iho muuttui kuivemmaksi.
- Kengän kokoa en tällä hetkellä tiedä.
- Lanteeni on vaihtanut muotoa.
Eilen olin tapaamassa ihania naisia ja tulin illalla kotiin. Miehellä oli myös iltamenoa. Tulin kotiin ennen miestäni ja koirat ovat jo niin tottuneet päivittäiseen lähes jatkuvaan läsnäolooni, että hulabaloo oli valmis. Pojalla oli nälkä. Istuin sohvalla imettämässä kuin tatti ja keskustelin koirien kanssa ei-kieltä. Meni niin ahdistavaksi, että piti soittaa mies kotiin (kommunikointi ja avun saanti helpottaa kummasti oloa :)). Täytyy varmaan taas treenata koirien kanssa aina välillä yksin kotiin jäämistä. Muuten ollaan pulassa kun mennään johonkin hetkeksi. Edellinen yö tuli nukuttua kokonaiset kolme tuntia kun pienellä oli ilmavaivaa. Tänään en halunnut koirien herättävän hyvin alkaneita unia, joten laitoin ne odottelemaan samaan tilaan kuin missä ovat kun lähdemme ulos. Harrison piti niin sydäntä särkevää uikutusta ettei uni maittanut, mutta sain pidettyä itseni levossa niin pitkään, että uikutus loppui. Harjoittelu on aloitettava nyt eikä ensi maanantaina.
Sain aivan ihanan yllätyksen aivan ihanalta ystävältä. Tattadaa Novita-lehden vuosikerran. Siis EIKÄÄÄ halkeen ilosta!!! Yksi villasukkapari odottaa keskeneräisenä, joten itse tekemäni säännön mukaan uusia projekteja tai lankoja ei saa ostaa ennen kuin edellinen työ on valmis. Kun palasimme eilen postilaatikolta lehdet käsessäni ja poitsu päätti herätä samalla kun tullaan sisälle niin oli omassa sisäisessä lapsessa pidättelemistä kun ne lehdet loistivat siinä pöydällä. Täytyy sanoa, että maitoa valui paidalle, syöttäjä oli vähän hutiloiva, kun piti niitä lehtiä vähän samalla selailla.
Kommentit