suklaata mahan täydeltä ja ensimmäinen kyläily

Varma ilmavaivojen aiheuttaja pojalle on suklaa. Himoitsen suklaata. Ei niinkään laatu vaan määrä on metodini tällä hetkellä. Joudun hillitsemään suklaan himoani, koska muuten poika saa äijämäisiä pieruja ja vaipasta siivotaan vihreää kakkaa. Eilen meni vähän överiksi. Kotona söin suklaata. Käytiin kummitädillä. Siellä oli liian hyviä brownies palasia ja söin niitä (paljon). Matkalla kummitädille söin ranskanpastilleja. Pääsin nukkumaan yhden maissa ja puoli neljältä vieressäni oli pieruja ähertävä pikkuinen. Ei tyyppi edes avannut silmiään ja meikä odotti että koska se aloittaa huutamaan nälkää. Ei tullut nälkää, mutta ei tullut minulla unikaan ja aurinko nousi. Väsyttää hieman, mutta ei älyttömän pahasti. Vaipasta löytyi hieno kahden kakan lajitelma, vihreä ja keltainen.

Kyläily sujui yli odotusteni. Lasken tämän ensimmäiseksi "oikeaksi" kyläilyksi sillä autossa piti istua pidempi tovi ja takaisin sama matka. Perille päästiin muutamalla liikennevaloitkulla, mutta takaisin tullessa pimeällä katuvalot (tai niin ainakin luulen) herättivät pienen niin että välissä oli pidettävä syöttötauko. Juhlissa oli sopiva iloinen puheensorina ja poika nukkui syömisen välissä onnellisesti. Uskalletaan siis toistekin.