29.8. sekopäisiä unia, nyrjähdyksiä ja kuningattaren päivä
Ei se riitä että on herkkä ja tunteellinen delux, vaan sen lisäksi on katsottava aivan sairaan outoja unia. Parasta antia ehkä koko raskauden ajalta oli viime yönä. Näin unta, että kävin synnytystapa-arvioinnissa. Lääkäri ilmoitti, että minulla on eteisistukka ja että meillle tuleekin koiranpentu. Olin hämilläni ja kysyin miten se on mahdollista. Lääkäri ilmoitti, että näinkin harvinaisesti voi käydä, jos on kaksi koiraa ja vauva siis muuttuu koiraksi kuunneltuaan niitä tarpeeksi. Sitten lääkäri näytti siitä kuvaa ja se oli sama koira kuin siinä (muistaakseni) Tjäreborgin mainoksessa oleva varjokoira. Unessa mikään ei ole mahdotonta. Heräsin keskellä yötä ihmeissäni. Onneksi se oli painajaista.
Tänään oli suunnitteilla, että menen ihanaan uuteen lankaliikkeeseen mikä on avattu salon keskustaan. Alman puoti on ilmeisesti saanut nimensä koirasta sillä siellä majaili pieni ja ihmisistä hämillään ollut Alma-koira. Puodista piti hakea vauvan nuttuun lankaa. Ostin superhyperihanan pehmeää merinovillaista extrahienoa lankaa ja elämäni ekat bambupuikot. Jos koirat tulevat ja syövät puikkoni niin sitten kyllä harmittaa ja paljon. Niitä on siis muistettava säilyttää jossain korkealla tai vielä korkeammalla. Kädet syyhyää neulomaan. Kysyin saanko mennä hakemaan henkistä kudontatukea kaupasta, jos homma ei luista niin kuulemma saan sekä henkistä, että ihan oikeaa apua tarvittaessa. Jee! Kaupassa on selailtavana kudontalehtiä ja suomenkielisen ohjeen sain heti printattuna mukaan. Loistavaa palvelua!! Ohje oli viimeisimmästä Baby Drops20 - lehdestä.
No ei siinä vielä kaikki tämän päivän onnistumisten sarjassa. Pääsin parturille tunnin varoajalla ihan suoraan. Olin aivan varma ettei rakas kampaajani kuitenkaan ole vapaana seuraavaan kahteen viikkoon, mutta olinkin väärässä. Nyt on tukka ihanasti oikoisellaan ja kulmat värjätty. Olo on kuin kuningattarella.
Kaikesta huolimatta kotiin tullessa onnistuin nyrjäyttämään jalkapöytäni koiria pissattaessa. Ei makeaa mahan täydeltä sanoisi, joku joka käyttäisi sellaista sanontaa. Siinäpä syy kutoa nuttua ja nostaa jalat sopivasti koholleen. Taidan pyytää miestä käymään kaupassa. Huomenna pitäisi selvitä koirien elämästä sunnilleen yksikseen, joten en uskalla uhrata kipeää jalkaa kauppareissulle. Nopea yhden päivän lepo saa luvan tepsiä ja ihmeparantuminen olkoon huomenna aamusta valmis tai sitten menee mulla ja koirilla hermot. Todennäköisesti meillä menee hermot, mutta menköön sillä tänään on ollut niin ihanaa <3
Niin ja asista ehkä sadanteen (tänään ei tämä looginen ajattelu suju sitten pätkääkään). Olen hmetellyt kun lukijoita blogilla on päivittäin paljon (ainakin mielestäni), mutta ei kommentointeja. Olenkohan tylsä vai ovatko kaikki vain ohikulkuisella lukumatkalla? En tiedä. Eikä kukaan kommentoi, että kuvia pitäisi olla lisää tai vähemmän. Tai ehkä kaikki onkin sopivasti ok niin ei kenenkään mene sen enempää hermot. Tiedä häntä...
 |
| onnellinen langan omistaja |
Tänään oli suunnitteilla, että menen ihanaan uuteen lankaliikkeeseen mikä on avattu salon keskustaan. Alman puoti on ilmeisesti saanut nimensä koirasta sillä siellä majaili pieni ja ihmisistä hämillään ollut Alma-koira. Puodista piti hakea vauvan nuttuun lankaa. Ostin superhyperihanan pehmeää merinovillaista extrahienoa lankaa ja elämäni ekat bambupuikot. Jos koirat tulevat ja syövät puikkoni niin sitten kyllä harmittaa ja paljon. Niitä on siis muistettava säilyttää jossain korkealla tai vielä korkeammalla. Kädet syyhyää neulomaan. Kysyin saanko mennä hakemaan henkistä kudontatukea kaupasta, jos homma ei luista niin kuulemma saan sekä henkistä, että ihan oikeaa apua tarvittaessa. Jee! Kaupassa on selailtavana kudontalehtiä ja suomenkielisen ohjeen sain heti printattuna mukaan. Loistavaa palvelua!! Ohje oli viimeisimmästä Baby Drops20 - lehdestä.
No ei siinä vielä kaikki tämän päivän onnistumisten sarjassa. Pääsin parturille tunnin varoajalla ihan suoraan. Olin aivan varma ettei rakas kampaajani kuitenkaan ole vapaana seuraavaan kahteen viikkoon, mutta olinkin väärässä. Nyt on tukka ihanasti oikoisellaan ja kulmat värjätty. Olo on kuin kuningattarella.
Kaikesta huolimatta kotiin tullessa onnistuin nyrjäyttämään jalkapöytäni koiria pissattaessa. Ei makeaa mahan täydeltä sanoisi, joku joka käyttäisi sellaista sanontaa. Siinäpä syy kutoa nuttua ja nostaa jalat sopivasti koholleen. Taidan pyytää miestä käymään kaupassa. Huomenna pitäisi selvitä koirien elämästä sunnilleen yksikseen, joten en uskalla uhrata kipeää jalkaa kauppareissulle. Nopea yhden päivän lepo saa luvan tepsiä ja ihmeparantuminen olkoon huomenna aamusta valmis tai sitten menee mulla ja koirilla hermot. Todennäköisesti meillä menee hermot, mutta menköön sillä tänään on ollut niin ihanaa <3
Niin ja asista ehkä sadanteen (tänään ei tämä looginen ajattelu suju sitten pätkääkään). Olen hmetellyt kun lukijoita blogilla on päivittäin paljon (ainakin mielestäni), mutta ei kommentointeja. Olenkohan tylsä vai ovatko kaikki vain ohikulkuisella lukumatkalla? En tiedä. Eikä kukaan kommentoi, että kuvia pitäisi olla lisää tai vähemmän. Tai ehkä kaikki onkin sopivasti ok niin ei kenenkään mene sen enempää hermot. Tiedä häntä...
Kommentit