25.7. kyklooppi
Aamulla Harrisonin toinen silmä oli muurautunut umpeen. Onneksi tulehdus osui maanantaille eikä viikonlopulle ja saimme heti aamupäivästä ajan eläinlääkärille. Silmän pinnassa oli pieni riipu, joka on tullut koiran itse hinkkaamana tai sitten ulkona juostessa. Joka tapauksessa lääkärikustannukset hipaisivat 60 euroa vaikka kyseessä ei ollut tämän suurempi toimenpide. Seuraavaksi tipotetaan silmää harvase tunti ja kontrolloidaan kahden viikon kuluttua uudelleen. Toivotaan, ettei pöpö leviä myös Teklalle.
Itse nukuin yöni puutunein käsin. En tiedä mihin olisin ne laittanut kun aina puutui ja kihelmöi. Aamulla ei uni maittanut enää seitsemän jälkeen ja sitten odoteltiinkin eläinlääkärin ajanvarauksen aukeamista. On tämä kummaa puuhaa olla raskaana. Eilinen mustikan poiminta taas ei aiheuttanut mitään kiristelyä mihinkään. En vaan tajua. Toisena päivänä pelkkä ajatus kävelystä saa mahan pinkeäksi ja jalat elefantin paksuisiksi, toisinaan muutaman tunnin metsäreissu ei jätä jälkeäkään. Siis hä?! Yöllä oli ihanan viileä, mutta ei sekään tuntunut tuovat helpotusta puutumiseen. Toivottavasti luvatut helteet pitävät edes yöllä taukoa.
Töissä pitäisi käydä kääntymässä tässä nyt-ihan kohta-pian. Huomenna ajattelin hoitaa tämän velvollisuuden. Nyt vaan on niin ihanaa kun ei ole töiden tuomia velvollisuuksia kannettavana ja on voinut bloggailla vapaasti heti kaiken mikä tulee mieleen.
Olen saanut anopiltani mitä hilpeimpiä 60-80 luvun mekkoja. 60-luvun mekkojen alle mahtuu vaikka kolmoset, mutta ne on kyllä sellaista vesirajaa, että ei nykynuorison kannata hävetä omia mini-vaatteitaan. On sitä ennenkin osattu. Ollaan anopin kanssa melkeinpä vielä sentilleen saman pituisia tai heittoa on korkeintaan muutama sentti, joten en tiedä mistä takaani kuulunut kommentti (joka ei ehkä ollut tarkoitettu korvilleni) "Onkohan se lyhentänyt sitä?" tai "Taidan olla vähän lyhyempi miniääni." sai alkunsa. Katsoin helmaa ennen kuin laitoin mekon päälleni ja tulin siihen tulokseen, ettei mekko ollut edellistä omistajaansa miellyttänyt kyseisen mittaisena vaan sitä oli lyhennetty jo ennen käyttöäni. Mainitsin, että mekkoa oli lyhentänyt jo aikaisempi käyttäjä, mutta kaulusta sen sijaan korjasin. Oli nimittäin niin kireä, että sillä olisi jäänyt juhlakakku syömättä. Tähän tuunaukseen sain vastauksesi, että ennen aikaan oli niin kovin tärkeää pukeutua sivistyneesti ja peittävästi. Mutta entä se lyhennetty helma :D ?! No, eipä anopille sovi ruveta ryttyilemään, mutta huvittavaa oli huomata ihmetykset ja kommentit.
 |
| Yksisilmäinen koira. |
Itse nukuin yöni puutunein käsin. En tiedä mihin olisin ne laittanut kun aina puutui ja kihelmöi. Aamulla ei uni maittanut enää seitsemän jälkeen ja sitten odoteltiinkin eläinlääkärin ajanvarauksen aukeamista. On tämä kummaa puuhaa olla raskaana. Eilinen mustikan poiminta taas ei aiheuttanut mitään kiristelyä mihinkään. En vaan tajua. Toisena päivänä pelkkä ajatus kävelystä saa mahan pinkeäksi ja jalat elefantin paksuisiksi, toisinaan muutaman tunnin metsäreissu ei jätä jälkeäkään. Siis hä?! Yöllä oli ihanan viileä, mutta ei sekään tuntunut tuovat helpotusta puutumiseen. Toivottavasti luvatut helteet pitävät edes yöllä taukoa.
Töissä pitäisi käydä kääntymässä tässä nyt-ihan kohta-pian. Huomenna ajattelin hoitaa tämän velvollisuuden. Nyt vaan on niin ihanaa kun ei ole töiden tuomia velvollisuuksia kannettavana ja on voinut bloggailla vapaasti heti kaiken mikä tulee mieleen.
Olen saanut anopiltani mitä hilpeimpiä 60-80 luvun mekkoja. 60-luvun mekkojen alle mahtuu vaikka kolmoset, mutta ne on kyllä sellaista vesirajaa, että ei nykynuorison kannata hävetä omia mini-vaatteitaan. On sitä ennenkin osattu. Ollaan anopin kanssa melkeinpä vielä sentilleen saman pituisia tai heittoa on korkeintaan muutama sentti, joten en tiedä mistä takaani kuulunut kommentti (joka ei ehkä ollut tarkoitettu korvilleni) "Onkohan se lyhentänyt sitä?" tai "Taidan olla vähän lyhyempi miniääni." sai alkunsa. Katsoin helmaa ennen kuin laitoin mekon päälleni ja tulin siihen tulokseen, ettei mekko ollut edellistä omistajaansa miellyttänyt kyseisen mittaisena vaan sitä oli lyhennetty jo ennen käyttöäni. Mainitsin, että mekkoa oli lyhentänyt jo aikaisempi käyttäjä, mutta kaulusta sen sijaan korjasin. Oli nimittäin niin kireä, että sillä olisi jäänyt juhlakakku syömättä. Tähän tuunaukseen sain vastauksesi, että ennen aikaan oli niin kovin tärkeää pukeutua sivistyneesti ja peittävästi. Mutta entä se lyhennetty helma :D ?! No, eipä anopille sovi ruveta ryttyilemään, mutta huvittavaa oli huomata ihmetykset ja kommentit.
Kommentit