27.7. Unta ja vähemmän unta

Eilen illalla mies sai rentouttavaa päähierontaa ennen nukahtamista. Uninen tuhina kuului jo selkeästi kun ajattelin lopettaa rapsuttelun ja sitten aivan ei mistään rintakehään ilmestyi musta möykky. Kokeilin sitä ja oli ihan pakko laittaa valot kun tunnustelemalla ei selvinnyt möykyn alkuperä. Se oli heinäsirkka. Heinäsirkka saattoi olla yhtä hämillään kuin oli nukkumaan mennyt pariskunta. Heinis päätyi ulos yöpaidan sisällä ja enempää ei niitä näyttänyt asuvan makkarissa, joten siitä sitten aloitettiin uni. Omat uneni keskeytyivät vatsan sisäiseen sambakarnevaaliin kello yhden jälkeen. Oli yökukkujalla suuremmatkin juhlat mielessä sillä ennen neljää ei unta voinut kuvitellakaan. Kävin jo yläkerrassa kokeilemassa sohvaa nukkumapaikkana, mutta ei auttanut. Harrison oli sitä mieltä, että nyt ilmeisesti herätään kun tulin sohvalle ja käytin herran ulkona pissalla, mutta ei sekään tuonut rauhaa. Unen yrittämistä oli siis jatkettava sängyssä pyörimällä niin koirat pysyivät rauhallisina. Aamulla aamupalan jälkeen siinä kahdeksan pintaan siirryin sohvalle. Koirat olivat saaneet aamupissatuksensa ja tyytyväisenä koisivat kanssani melkein kymmeneen. Eläintarhaamme on saapunut uusi jäsen, Heikki-Hämähäkki. Heikki asuu makuuhuoneen nurkassa ja koska Mikko on nimennyt Heikin niin en raaski heittää sitä ulos. Kuitenkaan en haluaisi löytää Heikkiä onnettoman litistyneenä tyynyltäni tai ottaa katsekontaktia aamukävelyllä olevaan Heikkiin. Ja onhan se villi eläin niin sillä voisi olla enemmän ruokaa pihan puolella kun Harrison kuitenkin syö kaikki kärpäset mennen tullen.

Tänään käyn moikkaamassa pikkuista pikipäistä tyttöä (ja tietysti hänen vanhempia myös). Matka sinne istutaan kuumassa autossa ikkunatuuletuksilla. Hip, hei! Täytyy varata vettä menomatkalle niin että nestetasapaino ei ainakaan laukaise migreeniä vaikka lähes uneton yö sen voi jo tehdä eli panadolit varmuudeksi mukaan. Sitä ennen jotain lounaan tapaista ja kuuman ilman tasapainottelua jalat koholla. Tästä tulee vielä hyvä päivä!