11.9. aktiivista lepoa raskaana oleville, kiitos :)
Viikonloppu on vierähtänyt monenlaisissa puuhissa. Oltiin lauantaina sienimetsällä keräämässä suppilovahveroita, joita oli ihan kohtuullisen mukavasti, mutta niin pienoisina alkuina, että vähän harmitti. Saatiin silti sellainen reilun litran saalis. Keräsin mukamas lampaankääpää, mutta se olikin typäskääpää ja jouti sitten pellolle. Puolukkaa ei ole vielä näkynyt paljoa. Muutamat vispipuurolliset on mies onnistunut keräämään, mutta pakkaseen niitä ei ole riittänyt. Omenat odottavat hilloutumistaan, mutta sokerin puutteesta kärsiessään on niiden pitänyt olla banaanikärpästen kiusattavina muutama päivä. Huomisen projekteja.
Koti on hyrskyn myrskyn ja otin taas vastaan söpöjä pieniä vauvan vaatteita, muutaman tuttipullon ja mobilen sekä kestovaippoja (ehkä jotain muutakin). Vaatteet vaan pitää nimetä ja antaa takaisin, mutta no problemos mulla on siihen konsti. Sellaista jämäkkää ihoteippiä ja siihen permanenttitussilla nimi. Ei kuulemma irtoa pesussa ja ei myöskään sotke vaatetta. Näin opin iäkkäämmältä ihmiseltä. Kokeilemisen arvoinen kikka. Tämäkin jääköön huomiselle.
Tänään mies oli veljensä luona (minä myös) laittamassa "työtilaan" kaappeja seinille (en koskenut kaappien asennukseen). Muutama tunti siinä hurahti hienosti ulkosalla, pienellä kävelyllä, ruokapatojen äärellä sekä hyvässä seurassa. Koirat juoksivat iloista ympyrää pitkin aidattua pihaa niin että sepeli lensi. Kummallakin näytti olleen älyttömän kivaa sillä nyt on molemmat naatteja. Harrison jopa nukahti paluumatkalla auton takaikkunalle (sillä siis on turvavyövaljaat kiinni turvavöissä ja se silti tunkee takaikkunalle). Jaksoi se juuri ja juuri nostaa päätään kun piipahdimme kauppaan, mutta takaisin tullessa oli tyyppi tiedottomana pötkönä. Tekla ei vahtivietissään säästele ja tönötti koko kauppareissun ajan silmä kovana ikkunasta ulos. Sain kälyltä muutaman kestovaipan ja niiden joukossa oli juuri sellainen babylandin vaippaan verrattavissa oleva vaippa. Siispä siitä sain kokeilukappaleen. Taas yksi asia järjestyksessä. Hip hei!
Jos menee koko viikonlopun melkein aamusta iltaan niin sitten on koti myös sen näköinen. Tänään en jaksa jalkojani suuremmin enää nostaa sillä huomenna on päivä uus. Ehkä vessan pesen, mutta en lupaa sitäkään. Maha on niin valtava että en oikein saa sitä peitettyä vaatteilla. Tai syy on varmaankin siinä etteivät kaikki pitämäni paidat ole raskauspaitoja. Mahaan voi touhutessa tulla ihollinen rako ja koska koko pallo on niin pinkeä ja hermot jotenkin laajalla alueella en välttämättä huomaa paljasta kohtaa. Se jos mikä näyttää vähän teiniltä, kulkea paita pinkeänä ja hitusen liian ylhäällä. Kotioloissa harmiton seikka, kaupassa vähän nolo.
Olo on hyvä. Viikonloppu on ollut mainio. Sopivasti, mutta ei liikaa liikettä ja ihanista ihanin kuulas syksyinen sää. Toivottaavsti tästä yöstä tulee astetta rauhallisempi kuin eilisestä vauhtihirmusta. Aamulla ajattelin etten pääse jaloilleni koska maha oli vauvanpotkuista, harjoitussuppareista ja makuuasennosta rasittunut eikä mielikään ollut täysin kirkas ja levännyt useiden pissareissujen takia. Väärässä olin. Kunhan vaan saa takapuolensa ylös sängystä niin olo oli hyvä ensimmäisen minuutin sisään. Toisin sanoen herätin miehen koirien aamupissattajaksi aivan turhaan. Olisin selvinnyt urakasta ihan itsekseni.
Koti on hyrskyn myrskyn ja otin taas vastaan söpöjä pieniä vauvan vaatteita, muutaman tuttipullon ja mobilen sekä kestovaippoja (ehkä jotain muutakin). Vaatteet vaan pitää nimetä ja antaa takaisin, mutta no problemos mulla on siihen konsti. Sellaista jämäkkää ihoteippiä ja siihen permanenttitussilla nimi. Ei kuulemma irtoa pesussa ja ei myöskään sotke vaatetta. Näin opin iäkkäämmältä ihmiseltä. Kokeilemisen arvoinen kikka. Tämäkin jääköön huomiselle.
Tänään mies oli veljensä luona (minä myös) laittamassa "työtilaan" kaappeja seinille (en koskenut kaappien asennukseen). Muutama tunti siinä hurahti hienosti ulkosalla, pienellä kävelyllä, ruokapatojen äärellä sekä hyvässä seurassa. Koirat juoksivat iloista ympyrää pitkin aidattua pihaa niin että sepeli lensi. Kummallakin näytti olleen älyttömän kivaa sillä nyt on molemmat naatteja. Harrison jopa nukahti paluumatkalla auton takaikkunalle (sillä siis on turvavyövaljaat kiinni turvavöissä ja se silti tunkee takaikkunalle). Jaksoi se juuri ja juuri nostaa päätään kun piipahdimme kauppaan, mutta takaisin tullessa oli tyyppi tiedottomana pötkönä. Tekla ei vahtivietissään säästele ja tönötti koko kauppareissun ajan silmä kovana ikkunasta ulos. Sain kälyltä muutaman kestovaipan ja niiden joukossa oli juuri sellainen babylandin vaippaan verrattavissa oleva vaippa. Siispä siitä sain kokeilukappaleen. Taas yksi asia järjestyksessä. Hip hei!
Jos menee koko viikonlopun melkein aamusta iltaan niin sitten on koti myös sen näköinen. Tänään en jaksa jalkojani suuremmin enää nostaa sillä huomenna on päivä uus. Ehkä vessan pesen, mutta en lupaa sitäkään. Maha on niin valtava että en oikein saa sitä peitettyä vaatteilla. Tai syy on varmaankin siinä etteivät kaikki pitämäni paidat ole raskauspaitoja. Mahaan voi touhutessa tulla ihollinen rako ja koska koko pallo on niin pinkeä ja hermot jotenkin laajalla alueella en välttämättä huomaa paljasta kohtaa. Se jos mikä näyttää vähän teiniltä, kulkea paita pinkeänä ja hitusen liian ylhäällä. Kotioloissa harmiton seikka, kaupassa vähän nolo.
Olo on hyvä. Viikonloppu on ollut mainio. Sopivasti, mutta ei liikaa liikettä ja ihanista ihanin kuulas syksyinen sää. Toivottaavsti tästä yöstä tulee astetta rauhallisempi kuin eilisestä vauhtihirmusta. Aamulla ajattelin etten pääse jaloilleni koska maha oli vauvanpotkuista, harjoitussuppareista ja makuuasennosta rasittunut eikä mielikään ollut täysin kirkas ja levännyt useiden pissareissujen takia. Väärässä olin. Kunhan vaan saa takapuolensa ylös sängystä niin olo oli hyvä ensimmäisen minuutin sisään. Toisin sanoen herätin miehen koirien aamupissattajaksi aivan turhaan. Olisin selvinnyt urakasta ihan itsekseni.
Kommentit